Mikä voi olla tärkeämpää?

Mikä voi olla tärkeämpää, kuin puutarhan hoito ja siitä raportoiminen blogiin? Nyt kun en ole voinut harjoittaa lumisotaa, on ollut paperisodan aika. Olen nauttinut kesäisistä päivistä istumalla kylmissä, erittäin hyvin ilmastoiduissa, kolkoissa toimistoissa viemässä ja tuomassa paperia. Kasvit ja kukat ovat saaneet joka iltaisen kylpyhetkensä, mutta paljoa muuhun minulla ei olekaan ollut aikaa. Monikaan asia ei myöskään ole edistynyt, sillä eteen tulee budjetti, joka saisi olla yllättävän suuri kesäkukkia hankkiessa - vaan ei ole.

 

Olen ollut aika kitsas, mitä tulee rahan tuhlaamiseen sellaiseen, mikä on ilona vain yhden lyhyen kesän. Kesäkukkia olen hankkinut lähinnä myyjäisistä ja tavallista edullisimmilta puutarhoilta, ja nekin hankinnat on tehty tarkoin harkiten. Miksi en vain syntynyt miljonääriksi?

Vaikka tilanne onkin mikä on, minua on onnistanut. Sain taannoin pitkään haaveilemani Mustasilmäsusannan, joka sai kodin vanhasta katukeittiö -grillistä. Toivottavasti Susanna viihtyy ja rehevöityy ja kiipeää tikkaat korkealla korkeuksiin. Lisäksi pihaani koristaa tätä nykyä hopeatäpläpeippi ja jalopähkö, jotka ovatkin monivuotisia ja toivottavasti antaa väriä puutarhalleni myös ensi kesänä. Hopeatäpläpeippi on kuulemma kova leviämään, joten saan toivottavasti siitä enemmänkin väriä useampaan paikkaan.

 

Narsissit on istutettu kuistin edustalle odottamaan ensi kevättä. Narsissien edessä kasvaa jotkin viime kesänä istuttamani kasvit... Niin, ja valkoisesta amppelista löytyy jo ensimmäinen sininen kukka! En malta odottaa, miltä tämä näyttää myöhemmin kesällä!

Yllä vasemmalla on jokin uusi tuttavuus, jonka nappasin mukaan alennuksesta, jossa myyntiteemana oli ilmeisesti: huonosti hoidetut kesäkukkaraasut. En  muista tämän nimeä, enkä ole vielä ehtinyt etsimään vihjeitäkään.  Sen voin kuitenkin sanoa, että se on silmin nähden piristynyt siitä, mitä se oli meille tullessaan. Sama kaunokainen esiintyy myös oikeanpuoleisessa kuvassa yhdessä lipstikan ja orvokkikokoelman kanssa. Orvokit ovat aiemmin sijainneet aivan taloni seunustalla erittäin aurinkoisessa paikassa, mutta nyt kokeilen, kuinka ne viihtyvät hiukan varjoisemmmassa paikassa.

Loput orvokit ja muut jäivät paistattelemaan suoraan auringonpaisteeseen. Alunperin tämän kesäkukkakokoelman piti sijaita taloni reunalla vain väliaikaisesti, mutta en ole raaskinut sijoitella niitä vielä puutarhapläntilleni, sillä ne ovat oven vieressä sijaitessaan ensimmäinen asia, mitä aamulla ulos tullessani haistan. Ja ne tuoksuvat juuri siltä, miltä kesän kuuluukin tuoksua!